Suomalaisen eräretkeilyn perinne eroaa jo lähimpien naapurimaidemmekin retkeilyn kulttuurista muutamilla erityispiirteillään.

Suomalaiselle retkeilijälle on ominaista omavaraisuus: Rinkkaan pakataan usein kaikki reissun aikana tarvittava – autiotuvilta tai eräkämpiltä ei meillä voi ostaa täydennyksiä. Metsästä ja vesistöistä otetaan se mitä luonto antaa: marjoja, sieniä, riistaa, kalaa – ja polttopuita.

Meille suomalaisille tulien teko on luonnollinen osa jokaista erä- tai kalareissua. Tulta ei tehdä ainoastaan ruuan tai lämmön vuoksi – tuli on aina myös tunnelman luoja.

Ja ehkä me suomalaiset olemme vielä niin lähellä alkukantaisia paimentolaisia juuriamme, että tulen äärellä istuminen tuo meille myös turvallisuutta.

Jotain vanhaa, jotain uutta

Me tarvitsemme nuotion mitä katsella. Me haluamme kuivata metsässä kastuneet varusteemme tulilla. Me haluamme paistaa makkaramme nuotiolla – ja keittää kalapottuja kesän ensimmäisistä harjuksista!

Illan päätteeksi ennen nukahtamista katselemme vielä luolamiehen tv:stä sitä samaa sarjaa kuin esi-isämmekin…

Juuvi on syntynyt tuohon suomalaiseen perinteeseen.