Vinkkejä

KITISEVÄ PUHALTIMEN MOOTTORI?

Käytön myötä moottorista saattaa alkaa kuulua ”kuivaa kitinää”. Sen ongelman olen omastani poistanut onnistuneesti lisäämällä silloin tällöin hyvin pienen tipan ohutta öljyä moottorin akselille, esim. injektioruiskulla tai metallilangan kärjessä. Propeli irtoaa akseliltaan sen alla olevan valkoisen propelipidikkeen kanssa yksinkertaisesti vetämällä – ole kuitenkin varovainen propelin siipien kanssa!

Toimi seuraavasti: ota peukalolla ja etusormella ote pidikkeestä aivan propelin alta, ja työnnä propelia ylöspäin siipien juuresta. Voit halutessasi myös vääntää pidikettä liikkeelle työntämällä pienen lattapäisen ruuvimeisselin propelipidikkeen ja sen alapuolella olevan mustan moottorikotelon väliin.

Muista kuitenkin että öljy voi valua akselia pitkin itse moottoriin – käytä siis öljyä minimaalisesti, äläkä turhaan öljyä akselia jos moottori on äänetön!

PROPELIN TASAPAINOTUS

Varovaisuudesta huolimatta propeli saattaa joskus saada kolhuja, esim. poltinta pakatessa. Propelin siivet kestävät kuitenkin hyvin taivuttelua – ja vaikket olisi haaveria huomannutkaan, kannattaa aika ajoin tarkistaa propelin suoruus pyöräyttämällä sitä sormella. Katsomalla pyörivää propelia hiukan sivusta huomaa selvästi jos joku siipi kulkee alempana tai ylempänä – kun taipunut siipi löytyy, sitä voi varovasti taivuttaa kulkemaan samassa tasossa muiden kanssa. Tasapainoinen propeli pyörii hiljaisemmin – ja saattaahan se siksi jopa säästää sähköäkin :-)

PROPELIN TEROITUS – OMALLA VASTUULLA!

Omassa käytössäni kokeilin kerran teroittaa propelin siivekkeet mahdollisimman teräviksi. Terävä siiveke luonnollisesti ”leikkaa” paremmin ilmaa, mikä samalla entisestään hiljentää propelin ääntä. Lisäksi moottorin kulutuksia mittaillessani huomasin, että teroitetut siivet todellakin hiukan laskevat myös kulutusta.

VAROITUS! Vaikkei näin heikko moottori tästä laitteesta ihan tehosekoitinta teekään, kokemus osoitti että sormia ei kannata pyörivän teroitetun propelin sekaan työntää! Siispä olkaa varovaisia jos alatte propelia ”tuunata”.

LÖYSTYNYT KOROKEVERKKO

Kuumuus saa metallin elämään ja joskus muuttamaan muotoaan. Siksi ajan myötä saatat huomata että polttimen korokeverkko onkin löystynyt, ja saattaa silloin helposti irrota myös vahingossa esim. polttopuulla siihen tönäistessä. Silloin kannattaa verkkoa muotoilla hiukan aivan käsin. Irroita verkko (luonnollisesti polttimen ollessa kylmä!), ja taivuta verkkoa varovasti auki. Tee taivutus vähitellen ja kokeile aina välillä paljonko verkkoa kannattaa avata että se istuisi tukevasti palotilan reunukselle.

LÖYSTYVÄT PALOTILAN KIINNITYSRUUVIT?

Toinen kuumuudesta ja metallin elämisestä johtuva huoltokohde saattaa joissain polttimissa löytyä palotilan kiinnitysruuveista; Polttimen alumiinisen rungon yläreunasta löydät kolme reikää, joissa on hyvin pienet kuusiokolokantaiset lukitusruuvit. Oma polttimeni on ollut käytössä yli 350 tuntia, ja aina silloin tällöin huomaan jonkun ruuveista pyörineen omia aikojaan sisäänpäin. Ruuvit kannattaa siis tarkistaa aika ajoin, ja pyörittää suunnilleen ulkokuoren tasolle. Jos et löydä tai omista sopivan kokoista kuusiokoloavainta, pyöritys tuntuu onnistuvan myös erittäin pienellä meisselillä.

Vaarana ruuvien löystymisessä on, että jos kaikki ruuvit karkaavat, palotila voi irrota alumiinikuoresta. Tämä saattaa olla hankala korjata kenttäoloissa, joten tämä tarkastus kannattaa tehdä.

(Tämä ongelma saattaa olla yksilökohtainen, kaikki ruuvit eivät välttämättä löysty ollenkaan.)

PALAMATON ALUSTA POLTTIMELLE

Puupolttimen käytössä vastuu palon hallinnasta on luonnollisesti aina käyttäjällä. Vaikka puupoltinta ei virallisen määritelmän mukaan voikaan pitää avotulena, on sen kanssa oltava erityisen varovainen varsinkin maaperän ollessa kuivaa, sekä tietysti metsäpalovaroituksen aikana.

Puupoltin ei lämmitä maapohjaa suoraan polttimen alta. Kuitenkin normaalikäytössä palopesästä usein tipahtelee pieniä hehkuvia kekäleitä maahan polttimen vierelle, minkä vuoksi on paikallaan aina varmistaa että polttimella on palamaton alusta.

Turvallisin alusta on varmasti tasainen kivi, kallio tai hiekkainen maapohja. Markkinoilla on mm. taiteltavia tuulisuojia, joita voidaan myös käyttää polttimen alla. Yksi vaihtoehto on tehdä polttimelle itse suoja-alusta esim. isosta foliovuoasta. Vuoan kulmataitoksia voi varovasti avata (varo folion repeytymistä ja siitä syntyvää terävää reunaa) ja näin saadaan edullinen ja helposti mukaan taiteltava suojataso polttimen alle.

Samaa alumiinitasoa voi tarvittaessa käyttää myös tuulisuojana ulkokäytössä. Ja edullisuutensa vuoksi folion voi likaannuttuaan viedä metallinkierrätykseen ja valmistaa seuraavalle retkelle uuden.

ERILAISTEN POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ

Poltinta on tähän mennessä testattu lähinnä Suomesta löytyvillä puulajeilla. Siksi on muistettava, että esim. jotkut Etelä-Euroopassa kasvavat puulajit saattavat lämpöarvoltaan merkittävästi poiketa meille tutuista koivuista ja kelo-oksista. Jos siis käytät poltinta eksoottisemmissa oloissa, tarkkaile käyttämästäsi polttoaineesta syntyvää lämpömäärää!

Usein kysellään muiden puuperäisten polttoaineiden käytöstä poltinkäytössä. Esim. talvikäytössä monet haluavat kuljettaa polttoainetta mukanaan, jotta vältyttäisiin polttopuiden kaivamiselta paksun hangen alta. Toisaalta myös täysin puuttomalla seudulla liikkuva voi tarvita mukana kulkevaa polttoainetta puupolttimeen.

Puupelletti

Puupelletti on lämmityskäyttöön kehitetty jätepuusta puristettu pieni raemainen polttoaine. Testaukset osoittivat että poltinkäytössä pelkän pelletin polttamista on varsin vaikea hallita. Pelletin korkean lämpöarvon vuoksi polttimen palotilaan lisätty ”pellettipatja” helposti syttyy läpeensä hehkuvaan liekkiin, mikä nopeasti alkaa kuumentaa myös polttimen alapuolella olevaa moottoria. Siksi pelkän pelletin käyttöä ei suositella.

Kuitenkin pelletti on korkean lämpöarvonsa vuoksi hyvä kiihdyttäjä muun puumateriaalin seassa – esim. kostean tai jäisen luonnonpuun seassa pelletin avulla saadaan helpommin aikaan tehokas ja lämpöä tuottava palaminen.

Puubriketti

Toinen jätepuusta puristettu polttoaine on puubriketti, joka kooltaan pellettiä isompina kappaleina toimii poltinkäytössä varsin hyvin – lähes samalla tavoin kuin luonnonpuu. Brikettiä saa ainakin kahdessa muodossa, ns. tiiliskivinä sekä pidempinä puutankoina.

Puuhiilien poltossa ongelmana tuntui jostain syystä olevan normaalipuuta kovempi räiskyminen – enkä varsinaisesti keksi miksi polttimessa kannattaisi hiiltä polttaakaan.