Reissullamme oli yksi selke\u00e4 tavoite: saunomaan keskelle ei mit\u00e4\u00e4n – V\u00e4rri\u00f6tunturien takaiselle H\u00e4rk\u00e4hotellille!<\/p>\n
Rinkat nostimme selk\u00e4\u00e4mme Peurahaaran varressa – Tuntsan lentokent\u00e4n maisemissa. Tuntsan tien perill\u00e4 on poikkeuksellisen laaja, avoin ja tasainen hiekkainen kentt\u00e4, joka on nimetty lentokent\u00e4ksi. Liek\u00f6 tuonne koskaan kukaan lentokoneella laskeutunut – mutta hieno paikka se joka tapauksessa on.<\/p>\n
Peurahaaran jouduimme ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kahlaten – ja jo ylityksen j\u00e4lkeen kenki\u00e4 jalkaan solmiessa alkoi tuttu syksyinen, hiljaa kaiken kostuttava sade…<\/p>\n
Harmaa sateinen k\u00e4velyp\u00e4iv\u00e4 imi mehut Tuntsan tunturien rinnesoita tarpoessa. Etel\u00e4n soita kulkeneelle pohjoisen Suomen erikoisuus on ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 suollakin voi joskus joutua k\u00e4velem\u00e4\u00e4n vastam\u00e4keen…<\/p>\n
Mutta v\u00e4symyksest\u00e4 huolimatta – tai ehk\u00e4 juuri sen takia – nuokin omintakeiset suomalaiset sielunmaisemat painuivat syv\u00e4lle mieliimme. Ja onneksi my\u00f6s kameran muistikorteille.<\/p>\n
L\u00e4hteminen kannattaa aina, sanotaan. Ja paikkansa pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s se, ettei ole olemassa huonoja ulkoilus\u00e4it\u00e4 – on vain v\u00e4\u00e4ri\u00e4 varusteita.<\/p>\n
\n\t\t